Kauppakamarit: Miljoonainvestoinnit viivästyvät kunnissa hitaan kaavoitusprosessin takia

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala Helsinki.

Kaavoituksen ja luvituksen hitaus on merkittävin syy kuntiin tehtävien investointien viivästymiseen. Kauppakamarien tekemässä kyselyssä 10 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi, että kaavoitus- ja luvitusprosessi on hidastanut investointeja merkittävästi. Viivästyneistä hankkeista 30 prosenttia oli arvoltaan yli 5 miljoonan euron investointeja.

”Kun puhutaan yli viiden miljoonan euron investoinnista, puhutaan jo todella suurista summista. Nämä investoinnit tuovat kuntaan työpaikkoja ja sitä myöten verotuloja. On kaikkien etu, että kaavoitus- ja luvitusprosesseista saadaan ennakoitavia ja sujuvia”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehty kysely toteutettiin keväällä 2021 ja kyselyyn vastasi 807 yritystä eri puolilta Suomea.

Selkeimmin vastauksissa nousi esille yritysten toive nykyistä parempaan yhteistyöhön kaavoituksen valmistelussa yhdessä kunnan ja yksityisten toimijoiden välillä. Nykyisellään yritysten on vaikea ennakoida viranomaisten valmistelutyötä. Yhteistyön tiivistäminen toisi investointeihin varmuutta.

Niin sanottua yhden luukun periaatetta pidettiin parhaana tapana nopeuttaa prosesseja. Tätä kannatti 45 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nykyään yritykset joutuvat hakemaan investoinneilleen monia eri lupia usealta eri taholta. Yhden luukun periaate yhdistäisi lupien haun yhdelle viranomaiselle.

”Kuntien kaavoitusmonopoli asettaa kuntapäättäjät paljon vartijoiksi. Oikein tehtynä alueidenkäytön suunnittelu mahdollistaa elinvoimaisen ympäristön kehittyvälle kunnalle, epäonnistuessaan investointien lisäksi karkaa myös veroeurot”, sanoo Wood.

Rajauksia kaavoituksen valitusoikeuteen

Kaavoituksen valitusoikeuteen rajausta toivoi 47 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

”Valitusoikeus kuuluu demokratiaan, eikä vaikuttamisen mahdollisuutta haluta poistaa, viime kädessä se toimii myös osallistumisen perälautana. Valitusoikeus on kuitenkin nykyisellään hyvin laaja ja valitusprosessit saattavat pahimmillaan viivästyttää investointeja useilla vuosilla. Valitusprosessien nykyinen kesto ei ole kenenkään etu. Valitusoikeuden tiukemmalla ajallisella rajaamisella olisi jo paljon merkitystä”, Wood sanoo.

Ennakoitavuuden ja sujuvuuden takaamiseksi kaavoituksessa tarvitaan myös vahvempaa selkänojaa, joka voidaan taata ainoastaan lainsäädännön kautta.

”Meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on valitettavasti ajelehtimassa suuntaan, jonka horisontissa ei näy alueidenkäytön ketterä, yksinkertainen tai rivakasti toimiva järjestelmä, jonka avulla investointeja voitaisiin houkutella”, toteaa Wood.

Kauppakamarien mielessä hyvinvoivissa, kasvavissa kunnissa pidetään huolta sujuvista lupaprosesseista sekä aktiivisesta maankäyttöpolitiikasta. Kauppakamarit vaativat, että:

  1. Liian yksityiskohtaisia kaava- ja rakennusmääräyksiä puretaan
  2. Rakennuskelpoista tonttimaata on saatavilla riittävästi
  3. Lupaprosesseja nopeutetaan

Kauppakamarien kuntavaalitavoitteet voit lukea täältä

Kategoriat:Lainsäädäntö, Päivi Wood