Uusimmat
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tärkeimmän tavoitteen tulee olla palvelujen tuottavuuden ja laadun parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä. Tuottavuus ja laatu eivät parane, jos palvelut tuotetaan julkisena monopolina. Yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen kanssa on laajennettava nykyisestä, vaatii Keskuskauppakamari.
”Kolmannen hallinnontason rakentaminen uudella verotusoikeudella olisi kallis ja tehoton ratkaisu. Soten tuottavuutta ja laatua on lähdettävä parantamaan välittömästi nykyjärjestelmää kehittämällä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Keskuskauppakamarin mukaan tuottavuuden ja laadun parantaminen vaativat sote-palveluille monituottajamallia, suurempia kuntiin pohjautuvia järjestäjätahoja, kustannusten läpinäkyvyyttä ja budjettirajoitteita, tiedon ja teknologian parempaa hyödyntämistä sekä palvelujen tehokkaampaa integraatiota.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjät ja tuottajat on erotettava. On selvää, että järjestäjä on julkinen taho. Palvelujen tuottamiseen ei kuitenkaan pidä sisältyä ideologia lukkoja, vaan palvelut tulee tuottaa tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain ja asiakkaille laadukkain. Tapauskohtaisesti järkevin valinta voi olla julkinen taho, yritys tai järjestö”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan palveluita voitaisiin tuottaa monipuolisemmin käyttämällä palveluseteleitä merkittävästi nykyistä laajemmin. Asiakkaalla tulee olla aina subjektiivinen oikeus palveluseteliin, jos hänen hoitoaan ei muuten pystytä järjestämään hoitotakuuajan puitteissa. Keskuskauppakamarin mukaan hoitotakuuaikoja tulisi myös lyhentää.
”Julkisen sektorin on altistettava oma palvelutuotantonsa kilpailulle. Kilpailu varmistaa, että tehokkaimmat ja laadukkaimmat toimintamallit syrjäyttävät tehottomia toimintatapoja. Palveluseteli on kuitenkin ennen kaikkea asiakkaan etu, sillä se nopeuttaa hoitoonpääsyä ja mahdollistaa asiakkaalle valinnanvapauden tulotasosta riippumatta”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon suuremmat järjestäjätahot saavutettaisiin kuntien laajemmalla yhteistyöllä, kuntaliitoksilla ja viiden erityisvastuualueen (ERVA) vahvemmalla roolilla.
”Kuntia on kannustettava kasvattamaan kokoaan uudistamalla valtionosuusjärjestelmää sekä maksamalla kuntaliitoksista ennustettavia ja tuntuvia liittymistukia. Perusterveydenhuollon järjestäjätahoille tulisi myös säätää asukasmäärään perustuva minimikoko”, Sipola listaa.
Keskuskauppakamarin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tehostaminen ja laadun parantaminen eivät onnistu ilman kustannusten läpinäkyvyyttä. Kunnilla tulisi olla yhtenäinen kustannuslaskentamalli, sillä kustannuksia on pystyttävä vertailemaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa kehittämisen kannalta olennaisen tiedolla johtamisen.
Suurin säästöpotentiaali sote-sektorilla liittyy Keskuskauppakamarin mukaan tiedon ja teknologian parempaan hyödyntämiseen. Julkisen sektorin tulisi harpata digitalisaation eturintamaan. Teknologian mahdollisuuden on hyödynnettävä täysimittaisesti esimerkiksi vanhusten kotihoidossa, kuntoutuksissa ja lääkärien vastaanotoissa.
Keskuskauppakamari julkaisi Tuottavuutta parantava sote -mallinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi tänään. Ohjelma löytyy täältä.