Suomi alttiimpi häirintäyrityksille kesälomakautena – näin varaudut

Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen. Kuva: Elmo Eklund.

Kesälomakautta viettävä Suomi on alttiimpi häirintäyrityksille esimerkiksi hakkereiden toimesta ja häiriöt voivat kesän aikana voimistua ja kohdistua suoraan tai välillisesti yrityksiin. Venäjän hyökkäyssodan edettyä uuteen vaiheeseen Ukrainassa ja Suomen NATO-jäsenyyden myötä Venäjä saattaa kohdistaa herkemmin haitantekoa Suomeen. Haitantekijä ei aina ole vierasvaltio, vaan taitava patrioottihakkerikin voi saada aikaan paljon haittaa. Keskuskauppakamari on koonnut yrityksille varautumislistan, jolla vältetään mahdolliset häiriöt ja minimoidaan vahingot. Varautuminen yrityksissä kannattaa aloittaa nyt.

Kesälomakautta viettävä Suomi on häirittävissä aivan kuten normaalinakin arkena. Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterisen mukaan haitantekijän ei tarvitse olla vieras valtio, vaan innokas ja taitava patrioottihakkerikin voi saada aikaan paljon haittaa lomakauteemme.

”Sota Ukrainassa on edennyt uuteen vaiheeseen ja sen myötä Venäjä saattaa herkemmin kohdistaa haitantekoa sellaisiin maihin, jotka tukevat Ukrainaa sen taistelussa. Sodan aikana on havaittu tietoa tuhoavia haittaohjelmia. Yrityksissä on hyvä miettiä, että mitä jos sellainen osuisi yritykseen esimerkiksi juhannuksen aikana. Tai tiedostonne lukittaisiin lunnasohjelmalla ja saisitte rikollisilta lunnasvaatimuksen tiedostojen vapauttamiseksi? Olisiko yrityksellä varmuuskopioita, joista palauttaa liiketoiminnan jatkamiseksi tarpeelliset tiedot?” sanoo Vesterinen.

Häirintä ei Vesterisen mukaan todennäköisesti osuisi koko maahan, vaan se rajoittuisi alueellisesti tai vain tiettyyn toimijaan, kuten operaattoriin, pankkiin tai huoltoasemaketjuun. Häiriöiden ajallinen kestokaan ei oletettavasti olisi pitkä.

”Haitanteko voisi olla tietyn pankin pankkikorttien toiminnan estäminen, kauppojen kassajärjestelmien tai kortinlukulaitteiden häiritseminen, pankkiautomaattien toimivuuden estäminen, huoltoasemien polttoainepumppujen toiminnan haittaaminen, junaliikenteen häirintä, internetyhteyksien ja GSM-verkon häirintä. Erilaisten automaattisina pitämiemme palveluiden keskeytyminen voi haitata välittömästi suomalaisten juhannuksen tai kesälomakauden viettoa”, varoittaa Vesterinen.

Tee varautumissuunnitelma ennen lomia ja viesti siitä koko työyhteisölle 

Häirintäyrityksiä tekevän tahon tavoitteesta ja toimintatavasta riippuen häirintä tai tiedostojen tuhoaminen voi myös kohdistua suureen joukkoon tavallisia yrityksiä, pakottaen ehkä osan lomalaisista palaamaan toimistolle kesken loman. Vesterisen mukaan yritykset ovat yhä itse vastuussa toimintansa turvaamisesta ja jatkuvuuden varmistamisesta.

”Häiriöihin voi varautua sopimalla lomat siten, etteivät kaikki toiminnan jatkuvuuden varmistamiselle kriittiset työntekijät ole samaan aikaan lomalla. Pienempien yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla mahdotonta ja siksi ennen lomakautta yrityksissä olisi tärkeää käydä läpi mahdollinen varautumissuunnitelma”, Vesterinen sanoo.

Huoltovarmuuskeskus ja muut viranomaiset ovat varautuneet yhdessä huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa erilaisiin uhkiin, mutta tämäkään ei poista yritysten vastuuta oman jatkuvuutensa varmistamisesta. Keskuskauppakamari on koonnut yrityksille muistilistan varautumisesta mahdollisia häiriötekijöitä varten.

Näin varaudut:

– Sopikaa etukäteen kuka tai ketkä ovat varalla, jos jotain reagointia vaativaa tapahtuu. Jos yrityksellä on jatkuvuussuunnitelma, tämän tiedon tulee löytyä siitä. Tarkastakaa että mahdollinen suunnitelma ja nimilistat ovat ajan tasalla ja henkilöt ovat varmasti tietoisia rooleistaan.

– Varmistakaa, että näillä henkilöillä on riittävät valtuudet tehdä päätöksiä jatkuvuuden varmistamiseksi. Normaalisti päätökset tekevä johtaja saattaa olla loman aikana tavoittamattomissa.

– Miettikää, voiko yrityksen palveluja tai tavaroita tarjota ja myydä ilman toimivia tietojärjestelmiä? Kynä ja paperi ovat toimiva ratkaisu monen lyhyen häiriön osalta.

– Lomailevien varalla olevien henkilöiden olisi hyvä huolehtia siitä, että ajoneuvossa on riittävästi polttoainetta tai latausta paluumatkaa varten. Ajoneuvo kannattaa siis tankata tai ladata kesänviettopaikkaan tullessa.

– Varmistakaa myös, että varmuuskopiot otetaan säännöllisesti, tarpeellisista tiedoista ja tietojen palauttaminen toimii.

– Varmistakaa, että myös työntekijöillä on kotonaan tai mökillä Huoltovarmuuskeskuksen suosittelema 72h kotivara.

Panu Vesterinen

Hankejohtaja, Lujat-hanke

+358 50 590 5196

Kategoriat:Yritysturvallisuus, Yrittäjyys, Turvallisuus, Panu Vesterinen