Kestävää kasvua tukeva talous
Kestävä kasvu on yhä useamman valtioiden ja yritysten tavoite. EU-maat ja näiden yritykset voivat saavuttaa globaalia kilpailuetua, jos ne osaavat oikeanlaisilla toimilla edistää kasvua, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää.
Kansainvälisestikin arvioituna Suomi on kestävän kasvun edelläkävijämaita osoittaa useat kansainväliset vertailut. Suomessa julkiset ja yksityiset toimijat laajasti tavoittelevat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvua, ja ovat siinä varsin hyvin myös onnistuneet. Suomalaiset yritykset arvioidaan kansainvälissä yritysvastuuselvityksissä maailmalla edelläkävijöiksi useilla eri toimialoilla kaupasta teollisuuteen.
Kestävää kasvua voidaan edistää useilla eri poliittisilla toimilla, kuten talous-, teollisuus- ja kauppapolitiikalla. Suomen kannalta on tärkeätä, että EU käyttää fiksulla tavalla erilaisia ohjauskeinoja kestävän kasvun vahvistamiseksi koko EU:n alueelle. Esimerkiksi teollisuus- ja kauppapolitiikkaa pitää käyttää harkiten ohjauskeinoja. Markkinoiden toimivuuteen ja yksityisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia on osattava hyödyntää. Suomalaisille yrityksillä tämä voi myös avata uudenlaisia markkinoita.
Vaikutamme, että EU:n kauppapolitiikassa kestävää kasvua edistetään seuraavasti:
- EU:n on hyödynnettävä kauppapolitiikkaa ja vapaakauppasopimuksia eurooppalaisen, ilmastoneutraalin talouden teknologian ja osaamisen levittämiseksi kansainvälisille markkinoille.
- EU:n tulee pyrkiä edistämään kauppapolitiikalla uusien vientimarkkinoiden avaamista sekä entistä tasavertaisempien kilpailuedellytysten syntymistä EU-maiden yritysten ja EU:n ulkopuolisten maiden yritysten kanssa.
- Mahdollisten hiilivuotojen estäminen pitää tapahtua kansainvälisin keinoin ja tavalla, joka edistää kestävää kasvua luovien eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.
Vaikutamme siihen, että EU:ssa vihreään taloutta edistettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:
- Kiertotalous kilpailuvaltiksi. EU:n osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on noin 6 %. EU tai Suomi eivät yksin ratkaise globaalia ilmastohaastetta, mutta voivat saada siitä talouteen kilpailuvaltin samalla hilliten omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Vähäpäästöisyys ja vähähiilisyys yhdessä energia- ja resurssitehokkuuden kanssa on jo tänään edelläkävijäyritysten liiketoiminnan draivereita.
- Oikeat kannusteet ja teknologia ratkaisee. EU voi tavoitella globaalia kilpailuetua ja edelläkävijyyttä kestävästä kasvusta ja toimivasta kiertotaloudesta, mutta sen on perustuttava sopiviin kannusteisiin, ja ennen kaikkea markkinaehtoisuuteen, oikeisiin teknologiavalintoihin ja viime kädessä yritysten ja kuluttajien päätöksiin. EU voi yhdessä asettaa päästötavoitteet, mutta EU-maiden on voitava valita parhaat ja kustannustehokkaimmat keinot niiden saavuttamiseksi. Päällekkäisiä keinoja pitää välttää ja ne eivät saa vaarantaa EU:n kilpailukykyä globaalisti.
- Protektionismia vältettävä. EU:n on syytä valmistella toimia, joilla se varmistaa tasavertaisemmat kilpailuedellytykset muiden kauppamahtien kanssa ottaen huomioon myös ilmastokysymykset. Samanaikaisesti EU:n pitää käyttää keinoja, jotka aidosti edistävät hiilineutraalisuutta ja resurssitehokkuutta, mutta eivät näivetä sen omaa taloutta tai aseta eurooppalaisia yrityksiä protektionismin kohteeksi muilla markkinoilla.