Laskennan taustat 2023

Verokiilan taustat 2023

Perustiedot

Asuinkuntasi, ikäsi, mahdollinen jäsenyytesi kirkossa sekä työnantajasi sektori vaikuttavat veroihisi ja maksuihisi.

  • Asuinkunnan mukaan määräytyy sekä kunnallisvero että mahdollinen kirkollisvero.
  • Jos olet 53–62-vuotias, työeläkemaksusi on 8,65 % eli 1,5 % korkeampi kuin sinua nuoremmilla tai vanhemmilla työntekijöillä.
  • Lomarahat määräytyvät seuraavasti: Lomaviikot * 50 % * (kuukausipalkka/4)

Laskurissa käytettävät veroasteet sekä vähennykset ovat vuoden 2021 verotuksen mukaisia. Veroja ja maksuja menee seuraavasti:

Palkasta:

  • Työeläkevakuutusmaksu 7,15 % (alle 53-v. tai yli 62-v.) ja 8,65 % (53–62-v).
  • Työttömyysvakuutusmaksu 1,50 %
  • Päivärahamaksu 1,36 % jos vuosittaiset bruttotulot ylittävät 15703 € (muuten 0€).
  • Sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu: 0,60 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta
  • Kunnallisvero, riippuu asuinkunnasta.
  • Kirkollisvero, riippuu asuinkunnasta. Laskurissa on käytetty evlut. kirkon veroprosentteja.
  • YLE-vero, riippuu tuloista, mutta on enintään 163 euroa vuodessa (2,5 % 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista tuloista. Enintään 14 000 euron puhtaasta tulosta veroa ei peritä. Puhdas tulo saadaan, kun tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut.)
  • Valtion tulovero on progressiivinen eli riippuu tulotasosta.

Lisäksi työnantaja maksaa:

  • Työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,39 % palkoista.
  • Työttömyysvakuutusmaksu, joka riippuu palkkasummasta. Laskurissa on käytetty keskimääräistä 1,54 % palkoista.
  • Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, keskimäärin 0,76 %
  • Työnantajan sairausvakuutusmaksu, 1,53 %

Vähennyksinä laskurissa otetaan huomioon verottajan automaattisesti tekemät vähennykset. Vuonna 2023 verotettavan tulon käsite muuttuu siten, että se lasketaan samalla tavalla sekä kunnallisverotuksessa että valtionverotuksessa (eli tehdään samat vähennykset, toisin kuin aikaisemmin). Vähennyksiä ovat:

  • Ansiotulovähennys (aikaisemmin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys)
    • Vähennys on 51 %, kun vähennykseen oikeuttavat tulot ovat 2 500–7 230 euroa.
    • Vähennys on 28 % siitä osasta, joka ylittää 7 230 euroa.
    • Jos puhdas ansiotulosi on yli 14 000 euroa, yli menevältä osalta vähennyksen määrää pienennetään 4,5 %:lla.
    • Vähennystä ei voi saada lainkaan, jos puhtaat ansiotulot ovat yli 93 333 euroa.
  • Perusvähennys (aikaisemmin kunnallisverotuksen perusvähennys)
    • Vähennys on enintään 3 870 euroa.
  • Jos puhdas ansiotulo on yli 3 870 euroa kaikkien kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen, vähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevän tulon määrästä.
  • Kunnallisverotuksen perusvähennystä ei voi saada osittaisenakaan, jos puhdas ansiotulo on edellä mainittujen vähennysten jälkeen yli 25 370 euroa.

Lisäksi verosta tehtävä työtulovähennys muuttuu siten, että vähennyksen määrä kasvaa yli 60-vuotiailla.

  • Alle 60 v. työtulovähennys palkka- ja yrittäjätulosta, enintään 2 030 euroa
  • Jos palkansaaja tai yrittäjä on ennen vuoden 2023 alkua täyttänyt
    • 60 vuotta, työtulovähennys on enintään 2 230 euroa
    • 62 vuotta, työtulovähennys on enintään 2 430 euroa
    • 65 vuotta, työtulovähennys on enintään 2 630 euroa
  • Vähennys on 12 % vähennykseen oikeuttavista tuloista 2500 euroa ylittävältä osalta
  • Vähennyksen määrää pienennetään 2,03 %:lla puhtaan ansiotulon 22 000 euroa ylittävältä osalta ja 1,21 % 70 000 euroa ylittävältä osalta
  • Työtulovähennys tehdään edelleen ensisijaisesti valtion tuloverosta
  • Tulonhankkimisvähennys 750 €
  • Vakuutusmaksujen vähennykset tuttuun tapaan

Lisää tietoa verottajan tekemistä vähennyksistä löydät verohallinnon sivuilta.

Muut tulot sekä tulonsiirrot

Verokiilalaskurilla voi tarkastella vain palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta eläke-, tai yrittäjätulon erilaisen verotuksen takia. Myöskään tulonsiirtoja ei ole laskurissa huomioitu.

On mahdollista, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen saa sekä työtuloa että sosiaaliturvaa. Niiden tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi yhteensovittaminen on tärkeää. Nykyisessä järjestelmässä palkkatulojen kasvattaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, sillä tulot saattavat kasvaa vain vähän sekä kiristyvän verotuksen että vähenevien etuuksien vuoksi.

Vapaapäivät, vuosilomat ja sairaslomat

Verokiilalaskuri ottaa työhön kohdistuvien suorien kustannusten lisäksi huomioon myös poissaoloista johtuvat menetykset. Tosiasialliset työkuukaudet saadaan seuraavasti:

(261 arkipäivää – 7 arkivapaata – lomaviikkosi*5 – sairaspäiväsi)/12

Kun koko vuoden kustannukset jaetaan tehdyille työkuukausille, saadaan kuukauden työpanoksen kustannus. Palkan kasvaessa myös kustannukset kasvavat, ja monissa työsuhteissa kuukauden työpanoksen hinta verrattuna nettopalkkaan on yli kaksinkertainen.

Verokiilalaskuri esittää ainoastaan työsuhteen kustannukset. Tehdyn työn on oltava riittävän kannattavaa, että sillä voidaan kattaa myös yrityksen muut kustannukset, kuten materiaalit, koneet ja vuokrat sekä mahdollinen voitto ja siitä maksettava vero.

Sairaslomien kymmenen ensimmäisen päivän palkanmaksu on kokonaan työnantajan vastuulla. Pidempien sairaslomien kustannuksiin osallistuu myös Kela maksamalla sairaspäivärahaa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on sovittu kymmentä päivää pidemmistä palkallisista sairaslomista, jolloin Kelan sairaspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle.

Laskurissa on oletettu, että jos sairaslomia on 20 päivää tai vähemmän, työnantaja maksaa kokonaan kustannukset. Jos työntekijä on esimerkiksi neljä viikon mittaista tai kaksi 10 päivän mittaista jaksoa sairaana vuoden aikana, Kela ei osallistu kustannuksiin. 20:en ylittävien sairaspäivien osalta laskurissa on käytetty Kelan sairaspäivärahan laskukaavaa, jonka löydät täältä. Laskurissa huomioidaan enintään 40 sairaspäivää, koska sitä pidempien sairausjaksojen aikana palkanmaksu useimmissa tilanteissa keskeytyy.