Keskuskauppakamari: Poterot liian syvät ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamiseksi

17.03.2021

Uusimmat

STT:n tietojen mukaan työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen mallista, jolla ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisi porrastaa työllisyyttä edistävällä tavalla. 

”Tosiasia on, ettei ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset juurikaan tuota työllisyysvaikutuksia ilman muutoksia turvan kestossa tai tasossa. Näiden kahden tekijän suhteen ei siis yksimielisyyttä ole löytynyt. Tämä on valitettavaa, mutta ei kenties yllättävää”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan vuositasolla tyypillisesti 1,5–3 miljardia euroa. Vuonna 2020 ansiopäivärahoja maksettiin noin 2,7 miljardia euroa. 

”Kyseessä on sekä euromääräisesti että saajamäärien näkökulmasta valtavan suuri järjestelmä. Voisi kuvitella, että näin laajasta sosiaaliturvajärjestelmästä olisi mahdollista löytää yhteisymmärrys uudistustavasta. Poterot on kuitenkin ilmiselvästi kaivettu liian syviksi. Vaikutelma on se, että ainoastaan järjestelmien laajentamiseen ja menojen kasvattamiseen löytyy halua – jo valmiiksi liian suurien järjestelmien sopeuttaminen ei tällä hallituskaudella ole käynyt päinsä”, Kotamäki pohtii. 

Kotamäki pohtii myös sitä, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty. 

”Hallitusneuvotteluissa nykyiset hallituspuolueet ja erityisesti pääministeripuolue alleviivasivat pontevasti yhdessä sopimisen mahdollisuuksia ja tärkeyttä. Mutta hieman yllättäenkin tämä toive ei ole realisoitunut tällä hallituskaudella”, Kotamäki summaa. 

”Vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole paineistanut työryhmiä tarpeeksi. Ilman painetta ei liene ihme, ettei työryhmistä löydy ratkaisuja. Ei synny timantteja ilman painetta”, Kotamäki parahtaa. 

Viime aikoina onkin ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ettei yhteisymmärrystä löydy. 

”Paikallinen sopiminen, eläkeputki, nyt ansiosidonnainen työttömyysturva. Kaikki kertoo siitä, ettei työmarkkinajärjestöillä ole todellista halua löytää työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on valitettavaa sekä yhteiskunnan uudistumisen näkökulmasta, mutta tällä menolla myös hallituksen työllisyystavoite karkaa kauaksi – ellei hallitus tee omia johtopäätöksiään työmarkkinajärjestöjen ohi, kuten eläkeputken tapauksessa. Politiikan penkkiurheilijoille onkin suorastan mehukasta seurata, minkälaisia johtopäätöksiä hallitus vetää tästä viimeisestä epäonnistumisesta”, Kotamäki sanoo. 

Kehysriihi järjestetään huhtikuussa ja sinne on ladattu suuria odotuksia. 

”Todella toivon, ettei kehysriihen jälkeen tiputa korkealta”, Kotamäki sanoo. 

Kategoriat:Työllisyys, Mauri Kotamäki