Keskuskauppakamari: Rajoitustoimet eivät saa viedä yrityksiä konkurssiin

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vireille pantuja konkursseja oli viime viikolla yhteensä 68 kappaletta, mikä näyttää voimakasta kasvua tammikuuhun verrattuna. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi vuotuisten konkurssimäärien kasvavan 300–600 konkurssilla verrattuna normaaliin aikaan. Kotamäki painottaa, että tarpeettomia konkursseja ei saisi päästää syntymään, edes poikkeuksellisen koronakriisin yhteydessä. 

Kotamäen mukaan valtiovallan pitääkin varmistaa, ettei terveitä yrityksiä mene konkurssiin rajoitustoimien takia.  

“Esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kulttuuriala ja merkittävä osa palveluista ovat kärsineet koronasta huomattavan paljon. Messutoiminta on ollut kiinni pitkään ja monilla alan toimijoista on vaikeaa. Jokainen konkurssi tarkoittaa työttömyyttä, luottotappioita ja ylipäätänsä inhimillisen pahoinvoinnin lisääntymistä. Suomella ei ole tällaiseen varaa”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan Suomen kansantalous on menestynyt kansainvälisesti vertaillen hyvin koronapandemian pyörteissä. Konkurssiaallolta on toistaiseksi vältytty. 

”Koronavuonna 2020 konkurssien määrä ei suinkaan noussut, vaan laski. Ennen koronaa konkursseja on keskimäärin ollut noin 2500 vuodessa, kun koronavuonna konkursseja oli runsas 2100”, sanoo Kotamäki. 

Kotamäen mukaan konkurssien lukumäärän alentumiselle viime vuonna on yksi selkeä syy: koronapandemian takia tehdyt muutokset konkurssilakiin. Konkurssilain muutosten takia yritystä ei ole voitu asettaa konkurssiin sillä perusteella, että se ei ole noudattanut velkojan antamaa konkurssiuhkaista maksukehotusta. Helmikuun alussa lakimuutos raukesi ja tilanne palasi normaaliksi. Velkojat voivat taas hakea velallisyrityksen konkurssiin, jos velallinen ei ole maksanut erääntynyttä saatavaa 30 päivän kuluessa maksukehotuksesta. 

“Helmikuun konkurssiluvut ovat kaksinkertaisia tammikuuhun verrattuna. Se viittaa vahvasti siihen, että konkurssilain muutoksen poistuminen näkyy välittömästi ja että konkurssien määrä kasvaa lähitulevaisuudessa”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan tilannetta on seurattava tarkalla silmällä – varsinkin kun koronatilanne taas kiihtyy ja uusia rajoituksia on tulossa voimaan. Konkurssien lukumäärän ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.  

”Lähitulevaisuuden konkurssimäärien kehitys riippuu monesta tekijästä, joita on osin mahdotonta ennustaa. Esimerkiksi rajoitustoimet ja yritystukien kohdentuminen vaikuttavat merkittävästikin, eikä niiden tarkasta sisällöstä ole vielä varmuutta”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki kuitenkin arvioi, että suurella todennäköisyydellä konkurssien määrä kasvaa tänä vuonna normaaliaikoihin verrattuna. 

“Optimistinen arvaus voisi olla noin 2800 konkurssia eli noin 300 normaaliaikoja enemmän. Huonossa mutta aivan realistisessa skenaariossa konkurssien lukumäärä alkaa kolmosella”, Kotamäki laskee. 

Mauri Kotamäki

Pääekonomisti

+358 44 585 4298

Kategoriat:Talous, Työllisyys, Mauri Kotamäki