Keskuskauppakamari vaatii selkeyttä työehtosopimuksiin

01.03.2021

Uusimmat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

Keskuskauppakamari vaatii työehtosopimuksiin lisää selkeyttä. Selkeyttämistä tarvitaan sekä itse sopimuksiin että julkiseen keskusteluun. Nyt säännöt ovat sekavia ja äärimmäisen moniulotteisia. Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta ja jokaisessa on omat kommervenkkinsä, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään julkaissut selvityksen työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja sitä edistävistä toimenpiteistä. Selvityksessä alleviivataan selkeyttämisen tarvetta julkiseen keskusteluun. 

”Paikallinen sopiminen on tärkeää niin yritysten menestyksen kuin eri toimijoiden yhdenvertaisuusnäkökulmastakin. Hallitukselle pisteet asian lisäselvittämisestä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki huomauttaa, että yrityskoko on merkityksellinen asia paikallisen sopimisen kehikossa. Tämä pitäisi ottaa huomioon. 

”On kohtuutonta vaatia, että pienen yrityksen pitäisi osata jokainen TES:n kiemura ja osata soveltaa sitä tuosta noin vaan. Asiat ovat vaikeita ja asiaan perehtyneet juristitkin ovat joidenkin asioiden tulkinnoista erimielisiä. TES:en pitäisi olla nykyistä suoraviivaisempia ja selkeämpiä, että kuka tahansa uskaltaisi hyödyntää niiden mahdollisesti sallimia joustoja. Nyt ei ole niin. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimus on 192 sivua pitkä”, Kotamäki päivittelee. 

Kotamäen mukaan monet tahot sanovat, että paikallista sopimista ei tarvita, koska joustoja on jo nyt, mutta niitä ei hyödynnetä. 

”Jos joustoja ei osata käyttää liian yksityiskohtaisten ja monimutkaisten työehtosopimusten takia, niin ei niistä joustoista paljon hyötyä ole. Tämä käy myös ilmi selvityksestä”, Kotamäki sanoo. 

Selvityksessä alleviivataan myös luottamusta, jota Kotamäki pitää tärkeänä. 

”Suurimmassa osassa yrityksiä työnantajan ja palkansaajien välinen luottamus onkin hyvä tai erinomainen. Itse asiassa nykyiset säädökset eivät edes mahdollista luottamuksen täysimääräistä kehittymistä. Tosiasia on, että yritys voi menestyä pitkällä aikavälillä vain, jos työntekijät ovat tyytyväisiä. Ja päinvastoin työntekijöiden paras turva on menestyvä yritys”, Kotamäki sanoo.   

Selvityksestä todetaan myös se tunnettu tosiasia, että monet joustot ovat vain ja ainoastaan järjestäytyneiden yritysten käytettävissä.  

”Sopimisen kiellot ovat konkreettinen ongelma, mikä kaiken lisäksi asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Asia ei ole ongelmaton kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Lisäksi on yhdistymisvapauden halveeraamista sanoa, että kuka tahansa voi liittyä työnantajajärjestöön päästäkseen joustojen piiriin. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikilla tahoilla pitäisi olla samat säännöt huolimatta siitä, mihin yhdistykseen sattuu kuulumaan”, Kotamäki puuskahtaa. 

Kotamäen mukaan uudistusaskeleet ovat selkeämpiä kuin mitä selvityksestä käy ilmi. 

”Työmarkkinoilla osapuolien eli työnantajan ja työntekijän pitäisi voida sopia joustavasti, vaikka TES:en ohi, mikäli molemmat osapuolet sen kokevat hyödylliseksi. Jos sopimusta ei synny, pitäydytään TES:ssä. Näin kaikki voittavat. Toiseksi järjestäytymättömään kenttään kohdistuvat sopimisen kiellot tulisi yksinkertaisesti purkaa. Se pitää voida sanoa suoraan”, Kotamäki sanoo. 

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Mauri Kotamäki