Työllisyyden trendi on laskenut hieman, mutta romahdusta ei ole heikkenevästä suhdanteesta huolimatta nähty. Myös työttömyys on ollut loivassa nousussa. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan maltillinen suhdannevaihtelu kuuluu normaaliin talouden kiertokulkuun, mutta huolta herättää täysin paikalleen jämähtänyt pitkäaikaistyöttömyys. Riskinä on, että osa pitkäaikaistyöttömistä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työpaikkojen saatavuudesta työllistyminen ei ole kiinni, sillä työvoimalle on jopa hämmentävän paljon kysyntää.
Kuluva vuosi alkoi työmarkkinoilla vaimeasti sekä työllisyyden että työttömyyden osalta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli tammikuussa työllisenä edelleen 25 000 henkeä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mutta työllisyyden trendi laski. Trendilukema oli 74,2 prosenttia, kun joulukuun tietojen julkistuksen yhteydessä trendiksi oli ilmoitettu 74,5 prosenttia. Parhaimmillaan trendi kävi jo 74,7 prosentissa, mutta uudessa julkistuksessa myös vanhempia tietoja on korjattu alaspäin, ja työllisyyshuippu on hieman latistunut.
”Työllisyyden trendi heikkeni kuluvan vuoden alussa, mikä sopii vallitsevaan analyysiin suhdannetilanteesta. Minkäänlaista romahdusta ei edelleenkään nähty ja saattaa hyvin käydä niin, ettei työllisyys edes ehdi laskea kovin alas meneillään olevassa vaisummassa suhdannejaksossa ennen kuin talouskehityksen suunta jo muuttuu”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työttömien määrä oli sekin tammikuussa loivassa nousussa. Työttömyys on jo kohonnut viime vuoden tason yläpuolelle. Työttömänä oli tammikuussa 211 000 henkeä, mikä on 6000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi nousi 7 prosenttiin.
”Tammikuussa nähtiin työttömyyden loivaa nousua. Pitkään jatkuneen vaimean talouskasvun seurauksena maltillinen suhdanneluonteinen työttömyyden kasvu oli odotettua, enkä olisi siitä vielä kovin huolissani. Tällainen suhdannevaihtelu kuuluu normaaliin talouden kiertokulkuun”, sanoo Appelqvist.
Tammikuussa TE-toimistoissa oli avoimena 176 500 työpaikkaa, mikä on 31 600 vähemmän kuin vuosi sitten. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin 114 700. Myös uusien työpaikkojen määrä oli laskussa ja jäi 10 400 viime vuoden tasosta.
”Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on viime vuoden alussa mitatun ennätyskorkean tason alapuolella, oli työvoimalle alkuvuodesta edelleen jopa hämmentävän paljon kysyntää. Historiallisesti vertaillen nämä ovat korkeita lukuja. Työpaikkojen saatavuudesta ei työllistyminen siis ole kiinni”, sanoo Appelqvist.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömiä määrä oli tammikuussa lähes 86 000. Lukema on käytännössä sama kuin sekä joulu- että marraskuussa.
”Juuri nyt pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen on täysin pysähdyksissä. Tilanne on jossain määrin huolestuttava, sillä on ilmeisenä riskinä, että osa pitkäaikaistyöttömistä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle”, sanoo Appelqvist.
