Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen puhe Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä

17.09.2020
Toimitusjohtaja
Juho Romakkaniemi

Uusimmat

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa

Arvoisat kuulijat, arvoisa valtiovarainministeri Matti Vanhanen,

Lämpimästi tervetuloa Keskuskauppakamarin perinteiseen Suureen veropäivään! Elämme poikkeuksellisia aikoja. Silti nyt paikalla viime vuosien ennätysyleisö, suurimmaksi osaksi siellä ruudun takana.

Verotus on aina ajankohtainen kysymys, mutta nyt ehkä ajankohtaisempi kuin aikoihin.

Nyt koronan myötä suuriin mittasuhteisiin kasvanut velkaantumiskehitys luo suuria huolia tulevaisuuteen.

Talouskasvun ja työllisyyskehityksen pitäisi voimistua paljon ennustetusta, jotta edessä ei ole tulevaisuudessa suuria veronkorotuksia.

Ensi vuoden budjetti hillitsee valtion velkarahalla maksamalla kuntien apupaketilla kuntaverojen muutoin rajua nousupainetta, mutta ongelma siirtyy tuleville vuosille. Kunnallisvero on työn verottamista ja se on myrkkyä työnteon kannustimille.

Myös valtion tulot ja menot ovat niin suuressa epäsuhdassa, että suuret, jopa noin 5 miljardin euron, sopeutustoimet ovat väistämättä edessä tällä lähivuosina. Se tarkoittaisi myös verojen korotuksia ja korkean veroasteemme nousua entisestään. Lisäksi useilla nykyisilläkin hallituspuolueilla on valmiita ideoita, joilla yritysverotusta ja osinkoverotusta – siis investointien tuoton kokonaisveroastetta kiristettäisiin. On aito huoli siitä, minkälainen Suomi oikein on investointiympäristönä jatkossa.

Jotta tältä vältyttäisiin, se vaatii suuria rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomen taloutta uudistetaan vastaamaan tämän vuosituhannen haasteita. Kauppakamareiden kilpailukyky 2020-luvulla: 60 sivua 150 uudistusta. Päivitämme sen vuoden lopuksi. Hallitus ilmoitti eilen siirtävänsä omien – jo aivan liian kunnianhimottomien – työllisyystavoitteiden maalia tämän hallituskauden lopusta kymmenen vuoden päähän.

Mitä pitäisi tehdä saman tien?

Kysyimme jäseniltämme toissa viikolla mitkä toimet heidän kannaltaan tärkeimpiä, jotta saadaan kilpailukyky paranemaan ja työllisyys kasvuun. 3150 yritystä vastasi ja kaksi asiaa nousi yli muun. Paikallinen sopiminen ja verojen alentaminen. Kun sitten näiltä yrityksiltä ja yrityksiltä kysyttiin minkä veron alentaminen olisi tärkeintä, niin 75 prosenttia näki tuloveron alennukset tärkeimpänä. Ei siis yrityksen yhteisverot ja omistajien osinkoverot. Vaan työntekijöiden ansiotuloverot.

Tuloveron alennuksen aiheuttamista laskennallisista verotulojen menetetyistä palautuu lyhyellä aikavälillä dynaamisten vaikutusten myötä noin 30-50 prosenttia julkiseen talouteen takaisin. Tämä siis sen 100 % päälle, jonka ihmiset saavat yksityisessä taloudessaan pitää ja niiden kotitalouksien tulonlisäyksenä, joissa työttömyys vaihtuu työllistymiseen.

Mutta ei tässä kaikki. Tuloveronalennus vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä koko talouden hintoihin. Kaikissa kotitalouksien ja yritysten palveluiden ja myös tuotteiden hankinnoissa kotimaisen työn verokiila on iso komponentti. Työn verotuksen kohtuullistaminen tarkoittaa ostovoiman kasvua ja yritysten ulkoisten kustannusten laskua keskipitkällä aikavälillä – ja tätä ei yleensä oteta huomioon dynaamisia vaikutuksia arvioidessa.

Siksi työn korkean verotuksen ja kireän progression keventäminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Me olemme esittäneet mallia, jossa tämä tehtäisiin julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla, siirtämällä painopistettä osittain kulutus- ja haittaveroihin. Se laskisi kokonaisveroastetta, kiihdyttäisi talouskasvua sekä sivutuotteena myös parantaisi työllisyyttä sekä kontribuoisi hallituksen ilmastotavoitteisiin.

Mutta tämä ei ole ehdotus, joka nykyiselle hallitukselle sopisi. Sen sijana verotuksessa tapahtuu paljon muuta. Eilen julkistettu budjettiehdotus toi liudan muutoksia yritysten, erityisesti raskaan vientiteollisuuden verotukseen, mutta myös työsuhdematkustamisen eri etuihin.

Niistä meillä on täällä paikan päällä kertomassa paras mahdollinen henkilö, eli valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Minulle oli ilo ja kunnia työskennellä pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen aikaan valtiovarainministerin erityisavustajana aikana, jolloin tehtiin paljon suuria verouudistuksia. Muun muassa työn verokiilasta siirtyi kokonaisuudessaan lähes kaksi miljardia euroa kulutus- ja haittaveroihin ja koko auto- ja ajoneuvo sekä polttoaineverot uudistettiin päästöperusteisiksi.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Juho Romakkaniemi