Elinkeinoelämän odotukset osaamistason nostosta ovat korkealla

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Elmo Eklund.

Osaamistason lasku on ollut tiedossa, mutta toimenpiteet tilanteen kääntämiseksi ovat olleet laihanpuoleisia. Suomessa oppimistulokset ovat laskeneet jo lähes kaksi vuosikymmentä. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi PISA-tutkimuksen tuloksista, jotka ovat laskeneet 2000-luvun puolivälistä alkaen. Kehityskulku on erittäin huolestuttava, koska Suomen kilpailukyky perustuu pitkälti korkeaan osaamiseen.

Tuoreessa hallitusohjelmassa oppimistulosten lasku yritetään kääntää takaisin nousu-uralle. Tehtävä ei ole helppo, eikä tarjolla ole vain yhtä ratkaisua. Tarkastelussa pitää olla koko kasvun ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta lähtien. 200 miljoonan euron panostus perusopetuksen vahvistamiseen on erinomainen alku.

Uusi hallitus lähtee ratkomaan ongelmaa käynnistämällä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa, perusopetuksen tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutetaan, opetusryhmien kohtuulliseen kokoon kiinnitetään huomiota ja kolmiportaista tukea uudistetaan, jotta jokainen tukea tarvitseva sitä saa yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Hallitus myös toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista luokalta toiselle edetessä.

Kaiken oppimisen pohjana on hyvä luku- kirjoitus- ja laskutaito. Työelämän murros ja esimerkiksi vihreän siirtymän osaamisvaatimuksiin vastaaminen vaatii vahvaa luonnontieteellistä osaamispohjaa. Jos perusasiat eivät ole vahvalla pohjalla, ei elinkeinoelämä voi uudistua maailman muuttuessa ympärillä. Siksi onkin hyvä, että uudessa hallitusohjelmassa LUMA-strategian toimeenpanoon sitoudutaan ja panostetaan luonnontieteellismatemaattisten valmiuksien vahvistamiseen.

Yritykset ovat jo pitkään pitäneet tärkeänä, että perustaitojen vahvistamiseen panostetaan. Nyt asiaan tartutaan sen vaatimalla vakavuudella ja elinkeinoelämän odotukset tuloksista ovat korkealla.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Viispiikkisessä, Keskipohjanmaassa, Turun Sanomissa, Kalevassa ja Lapin Kansassa.