Milloin kokeet pidetään?
Milloin kokeet pidetään?
Kokeet järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kevään kokeet järjestetään tavallisesti huhti-/toukokuussa ja syksyn kokeet marraskuussa. Tarkka koepäivä ilmoitetaan täällä.
Kuinka kauan koe kestää?
Kuinka kauan koe kestää?
LKV-koe kestää 5 tuntia. Kokeen aikana saa syödä eväitä. Kokeen aikana koetilasta saa poistua ainoastaan wc-käyntiä varten. Lisätietoja löydät täältä.
Miten kokeeseen ilmoittaudutaan?
Miten kokeeseen ilmoittaudutaan?
Kokeeseen ilmoittaudutaan ilmoittautumisaikana. Keväisin tämä aika on noin helmikuun alusta maaliskuun loppuun ja syksyisin elokuun lopulta noin lokakuun puoleenväliin. Tarkistathan kuitenkin aina koekohtaiset ilmoittautumisajat täältä. (linkki) Kokeeseen kannattaa ilmoittautua ajoissa. Emme käsittele myöhässä tulleita ilmoittautumisia. Kokeeseen ilmoittautuminen on sitova.
Ilmoittautumisen voi suorittaa ilmoittautumisaikana nettisivujemme kautta sähköisesti. Sähköiseen ilmoittautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset.
Kokeeseen voi ilmoittautua myös manuaalisesti. Ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme ilmoittautumisaikana. Lomake sekä kuitti maksetusta koesuorituksesta tulee lähettää välittäjäkoelautakunnalle osoitteeseen Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunta, PL 1000, 00101 Helsinki.
Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta löydät täältä.
Myöhästyin ilmoittautumisessa. Voiko kokeeseen jälki-ilmoittautua?
Myöhästyin ilmoittautumisessa. Voiko kokeeseen jälki-ilmoittautua?
Kokeeseen ei valitettavasti voi ilmoittautua enää ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Ilmoittautumisaika on kaikille sama eikä lautakunta voi yhdenvertaisuusvaatimuksen vuoksi hyväksyä myöhässä tulleita ilmoittautumisia. Koska jokaiseen koetilaisuuteen osallistuu satoja ihmisiä, on ilmoittautumiselle asetetuista määräajoista pidettävä kiinni, jotta kokeen järjestelyt voidaan turvata.
Lautakunta suosittelee, että ilmoittautumiset kokeeseen tehdään hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä. Huomioi, että verkkoyhteyksissä tai pankkisi verkkopalveluissa saattaa esiintyä häiriöitä tai katkoksia, jotka saattavat häiritä ilmoittautumista. Mikäli lähetät ilmoittautumislomakkeesi postitse, huomioi, että postinkulussa saattaa ajoittain esiintyä viivästyksiä. Ilmoittautumislomakkeen on oltava perillä lautakunnassa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Lautakunta ei ota vastaan myöhässä tulleita ilmoittautumisia. Ilmoittautuja vastaa itse siitä, että ilmoittautuminen tapahtuu oikea-aikaisesti.
Mitä jos sairastun tai en muusta syystä voi tulla kokeeseen koepäivänä?
Mitä jos sairastun tai en muusta syystä voi tulla kokeeseen koepäivänä?
Ilmoittautuminen kokeeseen on lähtökohtaisesti sitova. Ilmoittautuminen/koeosallistuminen on kuitenkin mahdollista siirtää yhden kerran. Siirrosta ei peritä lisämaksua. Kokeen voi siirtää ainoastaan seuraavaan tulevaan koekertaan. Ilmoitus koeosallistumisen siirtämisestä on tehtävä viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Tämän jälkeen koeosallistumisen siirtäminen ei ole mahdollista ilman lääkärintodistusta koepäivän osalta.
Mikäli sairastuminen (todistettava lääkärintodistuksella) estää osallistumisen kokeeseen, on koeosallistuminen mahdollista myös perua kokonaan. Tällöin ilmoittautujalta peritään kuitenkin ilmoittautumiseen liittyvät toimistokulut 30 €. Muut maksusuoritukset palautetaan. Sairastapauksissa lautakunta suosittelee ensisijaisesti koeosallistumisen siirtämistä seuraavaan koekertaan.
Kuinka paljon koe maksaa?
Kuinka paljon koe maksaa?
Koemaksut vahvistetaan vuosittain. Vuonna 2024 LKV-kokeen osallistumismaksu on 265 euroa. Osallistumismaksu maksetaan koeilmoittautumisen yhteydessä.
Pitääkö kokeeseen osallistujalla olla aiempaa kokemusta kiinteistönvälitysalalta tai tietty pohjakoulutus?
Pitääkö kokeeseen osallistujalla olla aiempaa kokemusta kiinteistönvälitysalalta tai tietty pohjakoulutus?
Kokeeseen osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta alalta eikä myöskään tiettyä pohjakoulutusta. Huolellinen valmistautuminen kokeeseen ja käytännön kokemus alalta kuitenkin usein edesauttavat kokeessa menestymistä.
Millä kielellä koe järjestetään?
Millä kielellä koe järjestetään?
Kokeen voi suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. Koetta ei ole mahdollista suorittaa englanniksi.
Välittäjäkoelautakunta on tietoinen siitä, että kirjallisuusluettelo sisältää hyvin vähän ruotsinkielistä kirjallisuutta. Tämä johtuu siitä, että soveltuvaa kirjallisuutta ei ole saatavilla ruotsinkielisenä. Säädösmateriaali ja säädösten esityöt ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä ja lisäksi kokeeseen opiskelussa voi hyödyntää aikaisempien kokeiden kysymyksiä ja arvosteluperusteita.
Onko kaikkien kiinteistönvälittäjien suoritettava koe?
Onko kaikkien kiinteistönvälittäjien suoritettava koe?
Laissa kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistonvälitysliikkeistä todetaan, että Välitysliikkeessä on oltava vastaava hoitaja, joka on velvollinen huolehtimaan siitä, että välitystoiminnassa noudatetaan hyvää välitystapaa ja että toimintaa muutoinkin harjoitetaan lainmukaisesti. Kiinteistönvälitysliikkeen vastaavalla hoitajalla on oltava kiinteistönvälittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys (LKV). Vastaavan hoitajan on lisäksi huolehdittava siitä, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella (50 %) on LKV-pätevyys ja että muillakin välitystehtäviä suorittavilla on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito.
Kokeen suorittaminen ei siis ole pakollista kaikille alalle toimijoille, mutta sen suorittaminen on hyödyllistä. Lisäksi on huomattava, että ala on itse alkanut korostamaan koulutuksen merkitystä kiinteistönvälitystoiminnassa.
Kuinka paljon kokeeseen pitää lukea?
Kuinka paljon kokeeseen pitää lukea?
Kokeeseen valmistautuminen on yksilöllistä ja opiskelutarpeeseen vaikuttaa mm. oma työ- ja koulutustausta. Kokeen vaativuudesta kertoo kuitenkin se, että LKV-kokeen on viime vuosien aikana läpäissyt keskimäärin alle 40 % kokeeseen osallistuneista.
Välittäjäkoelautakunta julkaisee luettelon lainsäädännöstä, suositeltavasta kirjallisuudesta ja muusta aineistosta kokeeseen valmistautumiseksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kutakin koetta. Kaikkien kirjallisuusluettelossa mainittujen teosten lukeminen ei ole välttämätöntä, mutta niihin tutustumalla saa kattavan käsityksen kokeen aihepiiristä.
Kokeen kysymykset perustuvat säädösluettelossa mainittuihin säädöksiin ja tämän lisäksi hyvään välitystapaan. Lakikirjan käytön harjoittelu ja pykäliin tutustuminen ovat tärkeä osa kokeeseen valmistautumista.
Hyvän kuvan kokeen sisällöstä ja oman osaamisen tasosta saa tutustumalla aikaisemmin pidettyihin kokeisiin ja niiden arvosteluperusteisiin, jotka löytyvät täältä.
Lisätietoa luku- ja vastaustekniikasta löydät täältä.
Mitä materiaalia voin ottaa mukaan kokeeseen?
Mitä materiaalia voin ottaa mukaan kokeeseen?
Kokeessa saa olla mukana:
• kirjoitusvälineet (ei paperia; järjestäjä toimittaa vastauspaperit) ja laskin (ei puhelin)
• eväitä, mahdolliset lääkkeet, korvatulpat, nenäliina
• lakikirjat tai puhdasta säädösmateriaalia tulosteina (muun materiaalin käyttämisestä seuraa koesuorituksen hylkäys).
On kokelaan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto. Kokeessa ei saa olla mukana oppi- tai käsikirjoja tai muita ohjeita.
Kokeen säädös- ja kirjallisuusluettelossa on eritelty materiaalit, jotka ovat kokeessa sallittuja (vihreä taustaväri) ja kiellettyjä (punainen taustaväri).
Mitä merkintöjä voin tehdä kokeeseen mukaan otettavaan säädösmateriaaliin?
Mitä merkintöjä voin tehdä kokeeseen mukaan otettavaan säädösmateriaaliin?
Sallittuja merkintöjä koetilaisuudessa käytettävissä lakikirjoissa, säädösten eripainoksissa, säädöskokoelman irtokappaleissa tai säädösten paperitulosteissa ovat alleviivaukset, päälleviivaukset värein ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelmanumerot. Voit tehdä säädöstekstiin myös pykäläviittauksia (esim. ”ks. tai vrt. MK 2:2”) ja säädösten muutoksiin liittyviä merkintöjä (esim. ”kumottu”). Muut merkinnät säädöstekstissä eivät ole sallittuja. Lakikirjan voi liputtaa siten, että kokelas löytää helposti etsimänsä lainkohdan. Lappuihin saa kirjoittaa esimerkiksi avainsanan tai lainnimen, joka helpottaa tietyn kohdan löytymistä.
Mitä eroa on LKV:llä ja LVV:llä?
Mitä eroa on LKV:llä ja LVV:llä?
Nimikettä kiinteistönvälittäjä tai lyhennystä LKV saa käyttää vain henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti LKV-kokeen. Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnon välittäjä saa käyttää henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti joko LKV- tai LVV-kokeen. Myös rekisteröity kiinteistönvälitysliike saa käyttää lyhennystä LKV ja rekisteröity vuokrahuoneiston välitysliike lyhennystä LVV toiminimessään ja toiminnassaan.
Välittäjäkokeissa LVV-koe on LKV-koetta suppeampi ja kokeessa testataan pääasiassa vuokrahuoneiston välitystä koskevan lainsäädännön sekä vuokravälitystoimeksiantojen hoitamiseen liittyvien käytännön toimien osaamista. LKV-kokeessa edellytetään laajempaa tietämystä ja mm. asunto- ja kiinteistönkauppaan, kiinteistön muodostukseen ja kaavoitukseen liittyvien asioiden sekä erilaisten vastuukysymysten hallintaa.
Kuinka kauan LKV-pätevyys on voimassa? Pitääkö se uusia tietyin väliajoin?
Kuinka kauan LKV-pätevyys on voimassa? Pitääkö se uusia tietyin väliajoin?
Tämänhetkisen lainsäädäntömme mukaan pätevyys on elinikäinen eikä pätevyyttä tarvitse uusia.
Kuka valvoo, kenellä LKV-pätevyys on? Mikä on Keskuskauppakamarin rooli?
Kuka valvoo, kenellä LKV-pätevyys on? Mikä on Keskuskauppakamarin rooli?
Lain mukaan Keskuskauppakamarin alla toimiva välittäjäkoelautakunta vastaa LKV-kokeen järjestämisestä ja lisäksi se pitää rekisteriä kokeen hyväksytysti suorittaneista henkilöistä. Keskuskauppakamari ei kuitenkaan valvo kiinteistönvälittäjiä. Kiinteistönvälitys- ja vuokrahuoneiston välitysliikkeitä valvovat aluehallintovirastot. Aluehallintovirastoissa välitysliikkeitä koskevia asioita hoidetaan kilpailu- ja kuluttajaosastolla.
Välitysliikkeiden on ennen toimintansa aloittamista rekisteröidyttävä aluehallintoviraston välitysliikerekisteriin. Aluehallintovirastosta voi kysyä välitysliikkeiden vastaavien hoitajien nimiä ja sitä onko aluehallintovirasto määrännyt liikkeelle hallinnollisia seuraamuksia. Vuokrahuoneiston- ja kiinteistönvälitysliikkeiden välitystoiminnassa havaituista lainvastaisuuksista voi tehdä aluehallintovirastolle toimenpidepyynnön. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen välitysliikkeelle toimenpidepyynnön johdosta. Aluehallintovirasto valvoo myös välitysliikkeiden toiminnan lainmukaisuutta tekemällä valvontakäyntejä liikkeisiin ja valvomalla liikkeiden markkinointi-ilmoittelua. Lisätietoa www.avi.fi.
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry (SKVL) valvoo aluehallintoviraston ohella jäsenyritystensä toimintaa ja edellyttää, että jäsenyritykset toimivat välityslainsäädännön ja hyvän välitystavan mukaisesti. Asiakas voi halutessaan tehdä kirjallisen valituksen välitysliikkeen toiminnasta SKVL:lle. SKVL:n sääntöjen mukaan eettisen toiminnan valiokunta käsittelee liiton jäsenistä tehdyt valitukset. Lisätietoa www.skvl.fi.