Työhön ja opiskeluun perustuva maahanmuutto
- Kohti tavoitteellista maahanmuuttoa
- Lisää kansainvälisiä opiskelijoita
- Oleskelulupaprosessit sujuviksi
- Saatavuusharkinta historiaan
- Suomi houkuttelevaksi kansainvälisille osaajille
Suomen oleskelulupaprosessit takkuavat pahasti. Keskeinen ongelma on kestämättömän pitkäksi venyneet käsittelyajat. Työhön perustuvaa oleskelulupaa joutuu odottamaan keskimäärin 4–6 kuukautta. Puoli vuotta on auttamatta liian pitkä aika sekä yksilölle että yritykselle. Oleskelulupien hidas käsittely ei ole salaisuus maailmalla. Se vaikuttaa heikentävästi Suomen houkuttelevuuteen ulkomaalaisten osaajien silmissä.
Oleskelulupaprosessia sääntelee merkittäviltä osin lainsäädäntö. Prosessissa on kuitenkin asioita, joita lainsäädäntö ei edellytä. Oleskelulupaprosessit pitääkin käydä erittäin tarkasti läpi ja jättää jäljelle vain lainsäädännön vaatimat ja viranomaisten työn kannalta olennaiset asiat. Turha byrokratia on karsittava pois.
Uusi palvelulupaus oleskelulupien nopealle käsittelylle
Me esitämme, että oleskelulupien käsittelyajan maksimiksi on asetettava yksi kuukausi. Keskimääräisessä käsittelyajassa on pyrittävä 1–2 viikkoon. Samalla on harkittava mallia, jossa viranomaisesta johtuva palvelulupauksen rikkominen johtaisi automaattisesti myönteiseen oleskelulupapäätökseen.
Me vaadimme, että lupaprosessit palvelumuotoillaan uudelleen. Tavoitteena on sujuva ja nopea käsittely sekä asiakaslähtöinen käyttäjäkokemus. Sähköisten palveluiden käyttöastetta pitää nostaa siten, että lähes 100 % kaikista oleskelulupahakemuksista jätetään sähköisinä. Tämä vähentää virheellisesti täytettyjen hakemusten määrää merkittävästi.
Digitalisaation ja automaatisaation tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti oleskelulupaprosessissa. Eri viranomaisten tietojärjestelmien pitää olla yhteensopivia ja niiden on keskusteltava keskenään. Ei ole asiakkaan tehtävä antaa samoja tietoa viranomaisille aina uudelleen ja uudelleen.
Riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn
Oleskelulupien nopea käsittely vaatii prosessin kehittämisen lisäksi myös riittävät resurssit käsittelylle. Me vaadimme, että tarpeelliset resurssit varmistetaan sekä Maahanmuuttovirastolle että Suomen edustustoille.
Maahanmuuttoviraston sisällä on eriytettävä työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton käsittelyn resurssit. Näin ulkoiset tekijät, kuten vuoden 2015 kaltainen pakolaiskriisi, eivät pääse ruuhkauttamaan käsittelyä.
Maahanmuuttovirastolle lisää resursseja
Maahanmuuttoviraston henkilöstöresurssit vähenevät, vaikka Maahanmuuttovirastolle on osoitettu viime aikoina joitain lisämäärärahoja. Maahanmuuttoon osoitettujen resurssien tilanne on kestämätön ja aiheuttaa entisestään lupakäsittelyiden ruuhkautumista.
Me vaadimme, että maahanmuuttoviraston resurssit turvataan pidemmällä aikajänteellä varaamalla riittävät määrärahat tuleville vuosille. Oleskelulupien käsittelyyn varatut henkilöstöresurssit pitää nostaa riittävälle tasolle, eivätkä ne saa jatkossa pienentyä. Tästä voidaan poiketa vain, mikäli esimerkiksi digitalisaation tai automatisaation hyödyntäminen pienentää henkilöstöresurssien tarvetta.
Maahanmuuttoviraston keskeinen työkalu on sähköinen asianhallintajärjestelmä (UMA). Jatkossa maahanmuuttovirastolle on osoitettava kertaluonteisia määrärahoja sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittämiseen, mikäli sillä voidaan edistää sujuvampaa oleskelulupien käsittelyä.